lauantai 9. helmikuuta 2013

L.M. Montgomery: Rainbow Valley

 
 
"What about  Mrs. Meredith?" Asked Anne.
"There is no Mrs. Meredith. That is just the trouble. Mr. Meredith is a widower. His wife died four years ago. If we had known that I don´t suppose we would have called fim, for a widower is even worse in congregation than a single man. But we was heard to speak of his childen and we supposed there was a mother, too."

No huh, mikä viikko takana! Onneksi se on nyt ohi ja on vihdoin aikaa istahtaa kirjoittamaan kirjasta, jonka sain luetuksi jo viime viikonloppuna.
 
L.M. Montgomeryn Rainbow Valley (Sateenkaarinotko) on Anna-sarjan seitsemäs osa, jatkoa Anne of Ingleside -teokselle (Annan perhe).
 
 Jo edellisessä osassa oli nähtävissä, että Anna on astumassa taka-alalle kirjoissa, ja Annan lapset sen sijaan saavat yhä isomman roolin. Rainbow Valley -kirjassa on kuvattu vieläkin enemmän muita henkilöitä kuin Annaa. Nyt pääroolissa ovat paitsi Annan kuusi lasta, mutta vielä enemmän pappilan lapset ja heidän isänsä John Meredith.
 
Glen St. Maryn presbyteerit ovat saaneet uuden papin, joka pitää loistavia saarnoja, mikä olikin syy, miksi kyläläiset hänet valitsivat tehtävään. Valinta olisi luultavasti osunut toisin, jos olisivat tienneet, että hän on leskimies. Uudella papilla, John Meredithillä on neljä lasta, mutta lapsilla ei olekaan äitiä!
 
Isä on kirjoihin uponnut, haaveissaan viipyilevä poissaoleva sielu, joka ei hyvästä sydämestään huolimatta tule juuri ajatelleeksi lapsiaan. Lasten kasvatus on ollut melkoisella hunningolla äidin kuoleman jälkeen. Lapset eivät ole missään nimessä pahoja, mutta ilman asianmukaista ohjausta tulevat tekeneeksi vähän sitä sun tätä ajattelemattomuudessaan. 
 
Pappilan lasten uusimmat metkut ovat koko kyläyhteisön kuumin juoruilunaihe. Nämä lapset tarvitsisivat ehdottomasti uuden äidin, siitä kaikki kyläläiset ovat yhtä mieltä heti alusta alkaen!
 
Tietysti tässä on nähtävissä heti ensimmäisestä luvusta alkaen suuren romanssin ainekset. Mistä papille morsian?
 
Odotukseni osuivat oikeaan, ja kirja tarjosi sekä hullun hauskoja lasten metkuja että vakampiä sävyjä kauniin romanssin merkeissä. Juuri sopivassa suhteessa molempia, niin että lopputulos on kuin ihanan hauska, iloisen- ja hilpeänvärisillä nonpareille koristeltu kaunis kermainen hääkakku!
 
Kirjan keskukseksi muodostuu ihana, taivaallisen kaunis ja luonnoläheinen Rainbow Valley, joka on alunperin Annan lasten oma salainen leikkipaikka. Pappilan lasten ja Annan lasten ystävyyden kautta siitä muodostuu myös pappilan lasten elämän keskus.

"I am afraid they love it too well," said Susan gloomily. "Little Jem said once that he would rather go to Rainbow Valley when he died, and that was not a proper remark."  

Lisäksi Rainbow Valleyn romanttisen lähteen luona voi odottaa vaikka itse rakkaus!
 
Kirja oli ihana ja kaunis - mitä muutakaan tästä taas osaisin sanoa? Montgomery osaa yhdistää niin hienosti hulvattoman huvittavuuden kauniiseen ja vakavaan. Tykkäsin ihan tosi paljon!
 
L.M. Montgomery
Rainbow Valley, 1919
Bantam Books
225 s. 
 

2 kommenttia:

  1. Jotenkin näitä Anna-kirjojen arvosteluja lukiessa tulee sellainen olo, että pitäisi ehkä joskus palata lapsuuden suosikkien maailmaan. Eli lukea mm. Anna-kirjoja uudestaan. Ne vaikuttavat siltä, että minäkin voisin pitää niistä myös aikuisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ihmessä palata! Itse luin nämä ekan kerran vasta muistaakseni luikioiässä, jolloin pidin niistä kyllä, mutta en mitenkään hullaantunut. Nyt 23-vuotiaana toisella kierroksella pidän niistä suoraan sanottuna aivan silmittömästi.

      Poista